sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Aamuseikkailu

Iloinen yllätys noin kello 08:30 sunnuntaiaamuna! Meidän näkymättömänä ninjahamsterina elelevä Lilluska on vihdoin hereillä sellaseen aikaan että sitä ehtii nähdäkin. Sääli vaan että kukaan ei oikeasti halua herätä sunnuntaina puol yhdeksältä.

"Äänekäs projektini paljasti minut samassa tilassa notkuvalle karvattomalle kaksraajalle..."
Lilluska kävi juomassa, johon oikeasti siis heräsin, mutta sen jälkeen se alkoi tunkea yrttikeksiä mökkiin piiloon ja se oli äänekästä. Oikeasti Lilluska ei asu tuossa mökissä enää, vaan kuvassa taustalla näkyvä porras on oikean piilopaikan katto.

"Päätin ottaa hatkat, mutta otus seurasi minua silti välkkyvän esineensä kanssa."


Oikeastaan tämä likka ei koskaan ole ollut mikään suuri kameroiden ystävä. Lilluska turhautuu jos sitä kuvaa liian kauan, sitten se menee johonkin nurkkaan mököttämään peppu kameraa päin... Mutta on pakko kuvata ku kerranki tätä tyttöä näkee!

"Sitten muistin että tällä hissillähän pääsee tutkimaan paikkoja!"
Olen hyvinhyvinhyvin iloinen siitä, että Lilja on aina ite kiivennyt kädelle. :) Sitä ei tarvi pahemmin pyydystellä, jos se on todella sillä tuulella että se haluaa seurustella.

"Pääsin taas haistelemaan pehmeää isoa paikkaa joka haisi... nukkumiselta!"

Käytiin sitten Lilluskan kanssa seikkailemassa sängyllä, kun kaikki muut sattuneesta syystä vielä nukkui onnellisena lämpöisten peittojensa alla. Eivätpä tienneet miten hauskaa meillä oli!

Siinä ohimennen Lilluska nuuhkaisi mun jalkapohjaani, meinasi jatkaa matkaansa mutta kääntyikin yhtäkkiä takaisin haistelemaan... Hetken nuuskittuaan se nousi takajaloilleen ja höristi suuuuuuria korviaan todella hämmentyneen näköisenä. Miltähän se haisi?

"Siellä oli se tuttu pieni peitto, jota välillä piti nyppiä."
Se on se mun vauvapeitto, jota kummatkin tytöt nyppii jos siihen tulee tilaisuus. Mikä lie siinäkin sit on... Ja jos kiellän nyppimästä sitä hampailla, kummatkin katsoo mua ihmeissään tyylillä "mikä helvetti sua riivaa, bitch???!?!?!?!?"

"Siellä oli sellainen valkoinen möllykkä, joka näytti vähän minulta..."
 Hehe<3 Mulla on sellainen valkoinen jääkarhupehmolelu, joka muistuttaa vähän Lilluskaa. Lilluskahan on jääkarhu.

"Tässä kuvassa esitän hattiwattia."
Mun pieni oma hattiwattini! Oli kyllä ihana taas pitkästä aikaa viettää aikaa tän yöeläimen kanssa. :)

Käytiin me oikeasti myös katsomassa mun pikkusisaruksia. Lilluska kuiskasi veljen korvaan ja kuikuili flunssaista siskoa vähän kauempaa. Ja käytiin keittiössä hakemassa pieni pala salaattia! Lisäksi kuunneltiin dunan vieressä mitä Rääbelssön tekee, Lilluska höristi korviaan ja oli todella ihmeissään! :)

Tällainen aamu tänään. Päästin Lilluskan sitten takaisin kotiin ja menin itse vielä hetkeksi nukkumaan. :)