lauantai 28. joulukuuta 2013

Lauantai-ilta ulkona

Meillä asuu villi nuori likka, joka tykkää riekkua ihan outoihin aikoihin ylhäällä. Kyllähän te kaikki varmaan tiedätte, millasta on yrittää pitää kurissa sellasta kaveria, jonka menojalka vipattaa jatkuvasti...

Lilluska on ehtinyt jo sen verran kypsään ikään, ettei sitä kamalasti enää kiinnosta tollaset huvitukset. Se vaan tykkää öisin pureskella pähkinöitä auki niin äänekkäästi että puolet talosta herää.

Kuitenkin, seuraavaksi Rääbelssönin mietteitä lauantai-illasta (iltapäivästä).

"Vihdoinkin ulkona! Taksi tuli mutta hitaasti, eikä tää ees oo hääppösen näkönen taksi. Odotin kyllä jotaki limusiiliä (niinpä) tai jotakin mutta kelvatkoon tää halpa loota... Vai uskollinen ystävä!"
"Alkuverryttelyt... Ja vasen jalka taaaaaakse!"
"Mesta oli aika roskanen ja jostain syystä portstarit ei antaneet mun maistella tätä eksoottista herkkua..."    

Kyseessähän oli siis minun vauvapeittoni, eli ah niin rakas elämää nähnyt pikkuruinen peitto, jonka oli tarkotus antaa Viljalle mahdollisuus tulla pois paljaalta lattialta lämmittelemään (jos lattia on viileä) ja kiipeilemään.

"Se oli hyvin vaikeakulkuista maastoa."
"Mutta koska olen ylivoimaisen ketterä ja notkea, selvisin esteistä ihan tosta vaan."

Aiemmin päivällä Rääbelssön kellahti selälleen kun se kurotti matoa mun kädestä.

"Paikalle saapui epäilyttävä heiluva esine, jota selkeästi ohjasi joku suurempi voima."
"Katsoin parhaaksi näyttää sille että kuka täällä määrää!"

Pikkusisko keksi kokeilla, josko Rääbelssön haluais leikkiä vetoleikkiä... Ja halusihan se!
Alkoi vaan vähän huolestuttaa ne langat jotka irtoili tuosta villistä vetolelusta, mutta onneksi se ei lopulta ollutkaan niin kauheen kiinnostava että siitä olis pitänyt lankoja kiskoa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti